Tänään lähdin tekemään Vapulle "kuittausjälkeä" vapun sählinkijälkien jälkeen. Jäi niin huono maku niistä.

Keli oli aurinkoinen ja maasto kuivaa kangasmetsää. Jälki vanheni vajaan tunnin ja jäljellä luonnollisesti kuusi keppiä ja yksi selkeä kulma. Jäljen pituus reilut 500 askelta.
Tällä kertaa merkkasin jäljen pelkillä pyykkipojilla, että näen meneekö koira jäljellä ja pystyn tarvittaessa puuttumaan. (minä kun unohdan tekemäni jäljen samantien, kun tulen metsästä pois, en vaan voi sille mitään ) Makupalat olen jättänyt jäljeltä nyt kokonaan pois.

Janan tein ekaa kertaa melko pitkäksi. Olisiko ollut 20m...

Koiralle vermeet päälle ja menoksi. Janalla eteni suoraan ja otti heti oikean suunnan, JES!
Eteni määrätietoisesti koko ajan ja ilmaisi kaikki kepit hienosti! Sen tekemäni kulman sitten unohdin täysin. Koira meni siitä hieman yli ja yht'äkkiä pyörsi takaisin ja kääntyi juuri oikeean suuntaan. Ihmettelin ensin, että mitä ihmettä, kunnes muistin...KULMA! Tähyilin koko ajan sivusilmällä niitä pyykkipoikia ja niin niitä vaan tuli koko ajan vastaan. Palkkasin koiran kepeistä nakeilla. Siinä rauhassa niitä syöttelin ja sitten taas jatkettiin matkaa. Vappu oli hieno, kertakaikkiaan! Olen todella tyytyväinen tämän iltaiseen suoritukseen!!!

Kiitos Katjalle seurasta!