Eílen päivällä innostuin tottistelemaan taas hippalaisen kanssa. Peltojälkikin kovasti houkutteli, mutta sen verran on maa vielä jäässä, ettei pintaa saa kunnolla poljettua rikki. Odottelemme siis maan sulamista. Toivoahan näillä keleillä on!

Kaukokäskyt:
Olen niin onnellinen, kun Hippa on vihdoin tajunnut tuon liikkeen!! Ja sen se kyllä tietää itsekin. Sen verran kehuja satelee ja makupaloja, ettei jää epäselväksi.....

Seuraamista otin ehkä hieman liikaa. Hipan kanssa on tuo seuraamisharjoittelu jätetty minimiin. Se kun puutuu siihen niin äkkiä ja sitten innostus lopahtaa.  Sehän näkyy sitten muussakin harjoittelussa. (Mutta kun niitä vasemmalle käännöksiä piti ottaa.....)

Liikkeestä seisominen alkaa parantua joka kerta. Toki se vieläkin ottaa askeleen - kaksi perään, mutta treenataan tätä lisää. Kyllä se siitä.

Ennen noutoa vein ruokakipon eteenmenoa varten paikoilleen. Ensin meinasi poika alkaa hötkyillä, mutta kun tiukasti sivulle komensin, niin muisti, mikä on homman nimi. Mitä nopeammin kapulan minulle tuo, niin sitä nopeammin pääsee ruokakipolleen.
Nouto sujuikin ihan mallikkaasti. Ja siitä sitten melkein lennosta koira seuraamiseeen ja eteenmenoon.

Eka kisa AVO-luokassa lähestyy uhkaavasti. On tässä vielä muutava viikko aikaa harjoitella :)