Maastoilujen välissä käytiin pitkästä aikaa kentällä ottamassa vähän tottista. Sitä ennen käytiin "polkemassa" esineruutu ja jätettiin esineet sinne "muhimaan".
Nykyään ollaan kentällä keskitytty tasamaa noutoon ja hyppynoutoihin. Lopuksi otetaan aina eteenmeno.
Eilen ensin lämmittelin koiraa ottamalla lennosta istumaan ja maahanmenoja. Hyvin meni. Koira oli innokas. Lopuksi vielä muutama pyörähdys ja pujottelu.

Luoksetulossa olen alkanut "kutsumaan" sitä milloin milläkin sanalla, mutta samaan sävyyn kuin "tänne"-käskynkin. Hyvin on Hippa pysynyt paikallaan odottaen sitä oikeaa käskyä. Välillä kyllä nytkähtelee paikallaan kuin lähteäkseen, mutta kun huomaa, ettei käskyä vielä tullutkaan, jää kiltisti odottamaan.

Tasamaanouto meni taas kuten ennenkin - hidastellen. Kapulaa lähdetään hakemaan vauhdilla, mutta takaisin ei enää olekaan kiire. Ei muuta kuin uusiksi. Kun Hippa otti kapulan suuhun, huusin vapaa ja liikuin taaksepäin. Nyt sain koiraan jo vauhtia. Tämä oli hyvä, tähän lopetettiin. Sitten hyppynouto. Koira sivulle, "istu" ja kapulan heitto yli esteen. Hetken odotus ja käsky "tuo". Koira hyppäsi hienosti yli esteen ja tuli kapula suussa myös takaisin esteen yli. Olen vasta pari kertaa ottanut sille hypyt ilman apuja (avustajat esteen molemmin puolin estämässä koiran mahdollinen kiertäminen).  Ollaan tehty homma varman päälle. Ettei koira vaan opi kiertämään esteitä. Koiralle valtavat kehut hyvästä suorituksesta ja sitten A-esteelle. Eikä ongelmia siinäkään. WAU! Tämähän alkaa sujua.

Vein Hipan paikallaoloon auton viereen huilimaan ja juomaan. Kaverini otti sillä aikaa koiranpentunsa autosta, joka tietty innokkaana meni Hipan luokse. Aika hyvä häiriö paikallaolevalle koiralle! Hippa olisi kovasti halunnut nousta leikkimään Rosan kanssa. Häntä heilui vimmatusti ja korvat oli ihan "soikeena" innosta. Mutta siinä se vain pysyi. Minä vielä vahvistin kehumalla ja välillä sanomalla "hyvä, paikka siinä". Hieno koira!

Lopuksi eteenmeno. Kaverini vei Hipan ruokakupin paikalleen. Teetin sillä aikaa Hipalle istumisia ja maahanmenoja. Mutta kyllähän tuo tajusi, mikä on homman nimi. Pää pyöri Tainan suuntaan ja selkeästi tiedettiin mitä tuleman piti.
Kun kuppi oli paikoillaan vein Hipan sivullani eteenmenon lähetykseen. Kovasti tuo alkoi keulimaan. Otin vaan seuraamista ja käännöksiä niin kauan että sain koiran edes jotenkin seuraamaan. Sitten lyhyt seuraaminen ja "eteen". Koira lähti kuin ohjus. Vähän joutui mutkittelemaan löytääkseen kupin heinikon seasta. Seuraavalla kerralla täytyy laittaa selkeämmin kuppi esiin. Jää turhat mutkittelut pois, kun koira näkee kupin.

Kentältä jatkettiin e-ruutuun. Hippa toi esineet (3 kpl) ihan hyvin. Esineen luovutusta ollaan harjoiteltu vähän joka välissä ja sen kyllä huomaa. Nyt koira malttaa istua eteeni ja pitää esineen suussaan, eikä roiskaise sitä suustaan samantien. Vauhtia esineen tuontiin olisin kaivannut. Nyt se tulla jolkotteli luokseni. Ei ollut mikään kiire. Vaikka kehuin sitä esinettä tuodessa ja sen luovutuksen jälkeen riekuttiin patukalla. Vikalla esineellä lähdin kävelemään pois ruudulta ja kehuin koko ajan. Sitten tuli jo pojalle kiire. Istui taas eteeni ja piteli hevosvarsan riimua suussaan pöljän näköisenä :).

Ihan tyytyväinen täytyy eiliseen treeniin olla!
Viikonloppuna sitten taas jälkiä polkemaan.