Heh, tuli tuo otsikko mieleen, kun tässä tipatonta tammikuuta vietämme....

Anyway, eilen Sadun kanssa, pitkästä aikaa, tottistelemassa. Ja heti sain Sadulta hyviä vinkkejä! Kiitos Satu!

Hipan liikkeestä seisomaan jääminen : käytän sillä käskyä odota. Nyt laitetaan paino sanan alkuuntai ehkä jopa aletaan käyttää vain sanaa odo painokkaasti. Heti kun koira pysähtyy ilman hiippailuja, vapautus ja palkka. Nyt olen tehnyt liikettä liian pitkälle. Eli jättänyt koiran ja kävellyt jonkin matkan päähän ja palannut sen luo ja sitten vasta palkannut. Joopa joo.....eihän koiralla ole ollut mitään syytä jäädä niille sijoilleen, kun se palkkakin tulee vasta sitten joskus. Ja jos koira hiippaili perässä, heti puututaan "motkotuksella" ja otetaan uusiksi. Ja kyllähän tuo alkoi toimia. Hippa alkoi pysähtymään nopeammin. Nyt tehdään näitä harjoitteita ja ei vielä jatketa liikettä siihen asti, että palattaisiin koiran taakse. Se harjoitellaan ensin kuntoon maahanmenojen ja istumisen kautta, joka on koiralle huomattavasti helpompaa. Sitten vasta otetaan liike seisomiseen.

Luoksetulo: Pysäytyksessä olen käyttänyt Hipalla käsimerkkiä. Eli käden heittoliike, kun olen sille makupalan/pallon heittänyt sen pysäyttääkseni. Tässäkin Hippa ottaa muutaman askeleen, eikä pysähdy "kuin seinään". Satu ehdotti kädenliikettä, joka lähtee vaakasuorasti eteen kämmenen ollessa avoinna. Samanlainen liike, kuin poliiseilla, kun ne pysäyttävät auton. Eli kyllähän sen silloin täytyy olla tehokas! ;))
Ja täytyy myöntää, että se tuntui tehoavan paremmin kuin aikaisempi merkki. Syy, miksi en käytä suullista käskyä on siinä, että jos joskus kisaa esim. parkkihallissa, jossa on meteli aikamoinen, ei koira välttämättä kuule sanallista käskyä.

Kaukokäskyt meni muuten hyvin, paitsi se ensimmäinen istumaan nouseminen.....Mikä ihme siinä voi olla niin vaikeaa! Kun sain koiran ekan kerran istumaan, sen jälkeen liikesarja meni hienosti.
Sadun kommentti Hipasta olikin, että sillä on kertakaikkiaan niin pitkät piuhat, että käskyjen tajuamiseen menee hieman aikaa.....joo, lohduttavaa......

Ennen noutoliikettä vein taas ruokakipon eteenmenoa varten paikoilleen.
Hippa malttoi hyvin odottaa käskyä ja nouto menikin aika rivakasti. Ja sitten lennosta eteenmenoon ja syömään!

Ekaan AVO-luokan kisaan 3 viikkoa aikaa.