Ihan ekaks me syötiin Tarjan tarjoamaa marjapiirasta, nam! Tarja ja Didi saivat JK1:n viime viikolla ja sitä piti juhlia. Onnittelut vielä koularin saaneelle parivaljakolle!

Kerroin Katja-opelle meidän "jälkikriisistä" ja pienen pohdinnan jälkeen päädyttiin siihen, että teen Vapulle vaikeahkon jäljen ilman keppejä. Jäljen loppuun pallo piiloon. Serpentiinit ja kaarrokset kehiin. JES! Niitä Jutta osaa tehdä! Kerrankin oikein luvan kanssa pääsin toteuttamaan itseäni :)

Laitoin jäljelle samalla tavalla namppaa kuin pellolla. Askeleiden laskussa sekosin (taas). Luulisin, että niitä oli ehkä vajaa 200, ehkä.....

Vapun jälki ajettiin melkein heti.
Lähetin likan janalle ja se otti takajäljen, mutta palasi takaisin jäljelle ja juuri siihen kohtaan, missä alkoi n. 10 askeleen makupalarivistö. Hienosti ajoitettu Vappulilta.
Alku oli taas kaahotusta ja selkeästi huomasi, että koira on ajanut viime aikoina paljon suoraa jälkeä. Se viipotti lähes jokaisen kaarroksen suoraksi. No minä siinä sitten aloin taas pikkuhiljaa keräämään kierroksia, jonka taitava opemme huomasi ja alkoi ohjaajaa rauhoittelemaan.....thanks.
Jos koira aikoi oikaista tai meni väärin, pysähdyin ja odotin, että koira palaa jäljelle. Jatkossa täytyy vaan pyrkiä merkkaamaan jälki paremmin, että tiedän koko ajan missä se menee. Nyt oli hieman vaikea puuttua koiran tekemiseen, kun en itsekään aina ollut varma,  missä jälki menee.

Vappu selvästi paransi loppua kohti. Jälki olisi voinut olla pidempikin. Lopun pallolle asti se jäljesti hienosti, eikä alkanut keulimaan.
Open mielestä Vappu ajoi jälkeä ihan ok vietillä. Ettei se missään nimessä ollut huono. Minä taas en ollut kovin tyytyväinen sen suoritukseen. Mutta harjoitellaan tällaisia jälkiä nyt lisää ja aletaan pikkuhiljaa laittamaan niitä keppejä sinne.
Katja sanoikin, että se kriisi taitaa olla vaan ohjaajalla. Että ei hänellä ja Vapulla vaan ole minkäänlaista kriisiä....Kiitti Katja :)