Tänään siis jatkoimme siitä, mihin eilen jäimme. Tänään kaikkien treenit myös videoitiin. Meitä oli 5 koirakkoa.

Vapun harjoitus: koira istumaan sivulle, siitä käsky seuraa ja lyhyt askel sivuun. Koiralle annetaan mahdollisuus suorittaa käsky, mutta jos  ei mene perille, annetaan vasemmalla kädellä nyppäisy kyljestä. Kun koira on oikealla paikalla, rauha ja kehut. Kuullostaa helpolta, mutta  niin kovin vaikea toteuttaa - ainakin tälle ohjaajalle.

Toimin ihan väärin koko ajan. Ymmärsin kaiken, miksi mitäkin piti tehdä, mutta kun homma piti toteuttaa käytännössä, meni kaikki ihan persiilleen! Voi Vappu parkaa. Heidilläkin välillä kierrokset nousi, kun ohjaaja ryssi koko ajan.

Olin todella painostava ja epäreilu koiralle. Kun koira istui vieressäni, silittelin sitä ensin ja odottelin aikani, että milloin olen henkisesti valmis toteuttamaam (vaativan) harjoituksen. Ei sitten yhtään painostusta ja uhkailua koiralle....Sitten käsky ja taas kerran työnsin koiran kyljestä oikealle paikalle. Vappu alkoi epäonnistuneiden harjoitusten takia jo väistämään minua, kun tulin sen sivulle. Se alkoi pakittamaan tai muuten vaan siirtyi paikaltaan. Sitten olimmekin tilanteessa, että koiralle piti tehdä selväksi, että istu tarkoittaa sitä, että istutaan siinä, missä käsketään.  Hohhoijaa. Olin jo itsekin täysin tympiintynyt itseeni, kun homma ei lähtenyt sujumaan. Tietysti aina kun homma meni edes jotenkin sinne päin, kehut ja palkka. Täytyy nyt vaan muistaa malttaa mielensä, eikä hermostua. Onkin erittäin tärkeää, että on joku joka kommentoi koko ajan. Ja tehdään harjoitus rivakasti, eikä jäädä "asemiin" miettimään ja pähkäilemään ja tällä aiheuttamaan koiralle turhaa painetta.
Tätä harjoitusta en todellakaan tee yksin!

Lopuksi otettiin parit luoksetulot.

Kun treenit oli ohi, siirryttiin Heidille katsomaan video. Oma suoritukseni oli aivan kamalaa katsottavaa, mutta niin opettavaista kuitenkin!
Jotain lohdutusta tähän kaikkeen tuo se, että kaikilla ryhmämme ohjaajilla on nuoret, alle vuotiset koirat. Ja meillä kaikilla on omat kompastuskivemme. Välillä sujuu, välillä ei.

Kotiin tultua kävin Vapun kanssa pellolla lenkillä ja otin tennispallon mukaan. Leikittiin tovi ja sitten kotiin. Jäi niin paha mieli tämänpäiväisestä treenistä, että jotenkin piti yrittää hyvitellä. Vappuhan tuskin ymmärsi, mistä oli kysymys, mutta tulipahan itselle hieman parempi olo.

Huomenna ajattelin tehdä sivulla istumis-harjoituksia. Koira istumaan ja menen sen sivulle. Kun se on siinä rauhassa, vapautus ja palkka. Toivotaan, ettei mene taisteluksi. Kun se tuntee olonsa siinä mukavaksi, sitten käsky seuraa. Kun koira istuu sivulla kontaktissa ja patoo, taas vapautus ja palkka.