Kävin eilen Vapun kanssa Hyvinkäällä.
Ensin kävimme työpaikallani näyttäytymässä ja sitten naapurissa olevassa leipomossa. Olin luvannut, että tulen Vapun kanssa lomalla näytille. Istuin ulkona leipomon edessä ja kylläpä Vappu sai ihailevia katseita. Se kun istui nätisti paikallaan ja ihmettteli ohikulkevaa liikennettä.
Yhtään ei pelännyt, vaan oli kovin kiinnostunut kaikesta. Juttelemaan tulevia ihmisiä kohtaan oli hyvin "korrekti". Innokkaana meni vastaan, muttei yhtään sählännyt.

Yksi pariskunta tuli käymään leipomossa ja olivat kovin ihastuneita, kun näkivät Vapun. Heillä kuulema oli "pentuprojekti" menossa. Kova pentukuume, mutta isäntä halusi dobberia ja emäntä venäjän vinttikoiraa. Eivät olleet vielä päässeet kompromissiin. Isäntä tuumasi, että onpa mukavan tuntuinen pentu. Kiinnostunut kaikesta, reipas, mutta ei sählää. Ylpeänä totesin, että niin onkin!

Seuraavaksi kävelimme lähistöllä olevaan painopaikkaan. Täytyi hakea Tahtitassujen lehti painosta. Sielläkin Vappu istui lattialla ja tapitti minua koko sen ajan, kun hoidin asiani. Vähän vinkui ja oli levoton, mutta muuten oli tosi hienosti. Sitten kävelimme autolle ja lähdimme ajamaan kotia kohti.
Kotiin päästyämme Vappu oli kovin väsynyt retkestämme ja nukkui pitkät päiväunet.

Illalla tein sille taas pari lyhyttä jälkeä. Kalkkunansuikaleet teki kauppansa! Nyt on siis 12 jälkeä takana.

Lenkillä ja pihassa olen alkanyt kutsua Vappua luokse "tänne"-käskyllä. Menen kyykkyyn, että saan koiran mahdollisimman lähelle. Siitä sitten palkka.
Myös tennispallojen kanssa ollaan kovasti leikitty.

Viime yönä kävimme vain kerran ulkona. Tai no, se oli kyllä jo aamua. Kello oli seitsemän paikkeilla. Vappu kyllä kitisi neljän aikaan, mutta olin sen verran väsynyt, etten millään jaksanut lähteä ulos sen kanssa. Ja kas kummaa, kitinä loppui ja koira jatkoi uniaan.

Tänään oli vihdoin sen verran hyvä keli, että koirat olivat suurimman osan ajasta ulkona. Vappu kulkee aika rohkeasti jo itsekseen pihalla. Aina se kyllä jostain ilmestyy, kun sitä huutaa. Ja sen suu käy edelleen koko ajan. Se syö kaikkea - koko ajan...Mutta ihme ja kumma, vatsa toimii moitteettomasti. Taitaa olla oikea teräsvatsa tuo tyttö.

Hipsu on Vapun mielestä vastustamaton. Ja taitaa Hipsukin tietää sen. Tänäänkin piehtaroi pihassa ihan lungisti, vaikka Vappu oli siinä lähellä ihmettelemässä. Välillä piti sähistä ja maukua. Vapusta olisi niiiiin kiva leikkiä Hipsun kanssa.

Huomenna lähdemme viikoksi Hartolaan mökille, joten blogin päivitykseen tule taukoa. Palaamme asiaan mökiltä palattuamme.