....ollaan nyt käyty ahkerasti Vapun kanssa. Ensin tehtiin ilmaisut kuntoon pellolla ja kun siirryin metsään koiran kanssa, unohti se jäljestämisen ja keskittyi vain keppeihin. Ilmaisi kaikki oma-aloitteisesti! Jäljestäminen olikin sitten mitä sattuu. Onneksi Janhusen Tiina kulki meidän perässä ja hoki mulle "Jutta, älä hermostu, ota rauhallisesti". Kiitos Tiina, se tuli tarpeeseen :). Mulla alkoi käyrä jo nousta....

On kuulema ihan normaalia tässä vaiheessa, kun ollaan keskitytty keppien ilmaisuun, että koira saattaa hetkellisesti unohtaa itse jäljestämisen...
Metsätreenin päätteeksi otettiin vielä esineruutu.(kapea kaistale) Siitä onkin pitkä aika, kun Vapulle on viimeksi ruutua otettua. Nyt laitettiin ruutuun "kunnon esineet". Ei mitään ihku-pehmoja enää. Tiina vei kolme esinettä ruutuun ihan rauhassa ja heitteli ne paikoilleen. Tuli pois ruudusta ja lähetin Vapun hommiin. Ja tyttöhän ampaisi ruutuun täysillä ja toi samantien ekan esineen. Palkkasin patukalla ja hetki riehuttiin. Sitten lähetin seuraavalle esineelle. Sekin nousi tosi nopsaan! Vika esine, kännykotelo, tuottkin sitten hieman vaikeuksia. Lähdin Vapun mukana ruutuun, enkä kovin pitkällle ehtinyt, kun se löysi senkin. Hittolainen! Hieno tyttö!

Nyt on käyty pellolla tekemässä jälkeä ilman keppejä. Makupalana käytetty herkkumakkaraa. Vappu on jäljestänyt ihan ok, mutta se tietty into ja vire puuttuu. Tänään mennään kokeilemaan vieraalle pellolle. Nythän olen jäljestänyt  koko ajan tuossa tutusssa pellossa. Olisiko sillä mitään vaikutusta. Tänään kokeilen pellolla Naturalia - vaikuttaako se sitten mitenkään. Jää nähtäväksi.